Bentsoehappo, joka tunnetaan myös nimellä Benzoin, on C6h5cooh-molekyylikaava, yhdiste, joka on muodostettu substituoimalla vety bentseenirenkaalla karboksyylillä (-kooh). Bentseenin tai formaldehydin haju on hilseilevä tai neulamainen kiteytyminen huoneenlämpötilassa. Sen höyryllä on voimakas ärsytys, hengityksen jälkeen on helppo aiheuttaa yskää.
Liukenee hieman veteen, liukenee helposti etanoliin, eetteriin ja muihin orgaanisiin liuottimiin. Bentsoehappo on heikko happo, vahvempi kuin rasvahapot. Ne ovat samankaltaisia kemiallisissa ominaisuuksissa, voivat muodostaa suolaa, esteriä, asyylihalogeenia, amidia, anhydridiä ja niin edelleen, ei ole helppo hapettaa.
Bentsoehapon bentseenirenkaassa voi esiintyä hydrofiilistä substituutioreaktiota, joka saa pääosin interstitiaalisen sijainnin korvaavan tuotteen. Bentsoehappoa esiintyy luonnossa laajasti vapaiden happojen, esterien tai niiden johdannaisten muodossa. Bentsoehappoa käytetään usein lääkkeenä tai säilöntäaineena, sillä sen tehtävänä on estää sienien, bakteerien, homeen kasvua, lääkettä käytetään yleensä iholle, jota käytetään psoriasis-ihosairauksien hoitoon. Käytetään synteettisissä kuiduissa, hartseissa, pinnoitteissa, kumissa, tupakkateollisuudessa. Aluksi bentsoehappo tehtiin bentso-tislauksella tai emäksisen veden hydrolyysillä, ja se voidaan myös valmistaa hevosen virtsahapon hydrolyysillä. Teollinen bentsoehappo valmistetaan ilmapitoisella tolueenilla koboltin, mangaanin ja muiden katalyyttien läsnä ollessa tai vapauttamalla ftaalihappoanhydridivettä. Bentsoehappoa ja sen natriumsuoloja voidaan käyttää mikrobilääkkeinä lateksille, hammastahnalle, hillolle tai muille elintarvikkeille sekä värjäykseen ja painamiseen.